Must Travel

Ai miksikö? Onko missään muualla kaksikerroksisia raitiovaunuja? Jo se riittää syyksi valita Hong Kong kaikkien aikojen parhaaksi kaupungiksi.

Lisäksi siellä on maailman halvimmat Michelin-palkitut ravintolat, kaikkia julkisia kulkuneuvoja voi käyttää samalla näppärällä matkakortilla, takseihin mahtuu uskomaton määrä matkatavaroita, lentokenttäjuna on niin nopea, että täytyy pitää varansa, ettei aja suoraan takaisin lentolentälle, lähes kaikki puhuvat englantia ja jalkakäytävillä voi kävellä.

Hong Kong on kuin turistin utopia, johon on sulatettu yhteen jättimäiseen, mutta jostain syystä yllättävän helposti haltuun otettavaan kaupunkilomapakettiin sekä eurooppalaisten kaupunkien näppärästi käveltävät keskustat ja toimiva julkinen liikenne että kaakkoisaasialaisten kaupunkien kohtuuhintainen ruokailu, leuto ilmasto ja eksoottinen ilmapiiri. Mutta analysoidaampa vähän tarkemmin.

Julkinen liikenne

Hong Kongin julkinen liikenne on sujuvaa ja näppärää ja julkisilla pääsee kaikkialle. Kaikissa julkisissa – metrossa, ratikoissa, busseissa, Victoria Peakille kahdeksassa minuutissa vievässä Peak Tramissa ja Kowloonin puolelle seilaavassa Star Ferryssä – käy yksi ja sama Octopus-kortti, jolle ladataan rahaa.

Bussimatka maksaa noin 6 Hong Kongin dollaria eli 60 eurosenttiä, ratikkamatka taas 2,5 dollaria eli noin 25 senttiä. Halpaa kuin mikä! Metromatkan hinta riippuu matkan pituudesta. Lisäksi busseissa on wifi, samoin kuin lentokenttäjunassa.

Me hyödynsimme julkista liikennettä sight-seeing-tarkoituksissa:

1. Hyppäsimme ratikkaan ja ajoimme toisessa kerroksessa eturivissä lähes linjojen päästä päähän, maisemia katsellen. Ratikkalinjat Hong Kongissa kulkevat luonnollisesti saaren rantaa myötäillen – saari on vuori ja rinteet ovat niin jyrkät, että ainoa järkevä linjoitus kulkee rantoja pitkin – mutta tämä tarkoittaa, että suunnistaminen on superhelppoa.
2. Toinen tapamme hyödyntää julkisia oli ajaa metrolla saaren eteläpuolelle (jossa ei ollut mitään nähtävää) ja hypätä siellä bussiin, jolla pääsimme yhden vaihdon avulla (jännittävää, mutta pääsimme oikeaan bussiin!!) ylös Victoria Peakille. Siellä osaa meistä rupesi hirvittämään bussimatka takaisin kaksikerroksisessa bussissa ja löysimme upean kävelyreitin alas.
3. Kolmas tapa hyödyntää Hong Kongin julkisia on tietenkin klassisesti ajaa edestakaisin legendaarisella Star Ferrylla, joka tarjoaa upeat näkymät sekä Hong Kongin että Kowloonin rannoille ja mahdollistaa eeppiset panoraamakuvat, jos lautta ei heilu liikaa. Tämä retki kannattaa tehdä eri vuorokaudenaikoina ja eri säätiloissa, jotta saa mahdollisimman paljon erilaisia kuvia!

Ruoka

Hong Kongissa kohtaavat brittipubit, ranskalainen finedining ja kaikkien Aasian kolkkien keittiöt. Parasta antia matkamme perusteella tarjoavat lähes ilmaiset dumplings-paikat ja glamoröösit fuusioravintolat.

Uudenvuodeniltana kävimme ravintolassa nimeltä Fang Fang, joka yhdisti euroopplaista fine diningia perinteiseen kiinalaiseen keittiöön. Söimme puolikkaan ankan, popcorn-kanaa ja todella upean kevätrullan, joka oli asetettu lasilautaselle kuin valtava sikari.

Pari päivää myöhemmin kävimme kahdessa Michelin-ravintolassa samana päivänä. How is that possible, you ask – Hong Kongista löytyy joitakin maailman halvimmista Michelin-ravintoloista, that’s how.

Lounaspaikkana meillä oli Kam’s Roast Goose, usean sukupolven nähnyt perheravintola, joka on ansainnut muutamana vuonna peräkkäin yhden Michelin-tähden. Homma toimi tehokkaasti: ravintolassa on vain 30 paikkaa, joten jono alkoi kerääntyä 45 minuuttia ennen paikan aukeamista – juuri silloin kun mekin ilmestyimme paikalle. Viisi minuuttia ennen ovien aukeamista tarjoilija kävi kysymässä jonon alkupäältä, minkä kokoisia ryhmiä syömään on tulossa, mikä nopeutti istumapaikkojen jakoa kun ovet vihdoin avattiin. Meidät istutettiin neljän hengen pöytään, johon ohjattiin hetkeä myöhemmin myös ranskalainen pariskunta. Hanhi oli odotuksen ja pöydän jakamisen arvoista.

Illalliseksi saimme Michelin-dumplingseja. Yllättäen tässä paikassa ei ollut jonoa, ravintola oli puolillaan asiakkaita ja avokeittiössä kaksi naista pyöritteli dumplingsit käsin. Tiskit kerättiin ämpäriin. Dumplingsit olivat käytännössä ilmaisia: 10 kappaleen annokset maksoivat 39 dollaria eli alle 4 euroa. Hinnoista huumaantuneina tilasimme neljä annosta ja söimme lähes kaiken!

Luonnon ja suurkaupungin yhteiselo

Hong Kongin saari on vuori. Eikä mikään kovin laakea vuori vaan ihan korkea ja etenkin jyrkkä. Siinä, että valtava kaupunki on rakennettu korkealle ja jyrkälle saarelle ei ole mitään järkeä, mutta se tekee Hong Kongista erittäin mukavan kaupungin oleilla.

Hong Kong on tunnettu pilvenpiirtäjistään ja upeasta siluetistaan, jolle vetää vertoja ehkä vain Manhattan (joka myös on saari, sekin on lievästi järjetöntä), kaupungissa asuu yli 7 miljoonaa ihmistä ja sen asukastiheys on yksi maailman suurimmista. Siitä huolimatta Hong Kongista löytyy luontoa ja vehreyttä vuoren rinteiltä ja puistoista ja upeita kävelyreittejä valloitettavaksi.

Me tutustuimme kahteen kävelyreittiin. Toinen niistä oli Lugard Road, joka kiertää Victoria Peakin 400:n metrin korkeudessa osan matkaa metsän seassa ja osan betonitolppien varassa. Reitti lähtee Peak Towerin vasemmalta puolelta ja tosiaan kiertää itse Peakin. Tie on rakennettu alunperin jo vuonna 1913 maisemareitiksi. Kävelyreitti on kolmisen kilometriä pitkä ja tasainen – ei nousuja tai laskuja, mutta maisemat ovat upeat!

Toisen kävelyreitin löysimme toisella Peak-vierailullamme, kun hetken mielijohteesta päätimme palata saaren pohjoispuolelta bussilla metron sijaan – toki Peakin kautta. Lähdimme kävelemään  Peak Towerin oikealta reunalta Findlay Pathia alas Barker Roadille, josta käännyimme alas Chatnam Pathille. Reitti tunnetaan myös nimellä Central Green Trail ja se päätyy Centralin kaupunginosaan.

Aasialaiset omituisuudet

Join Hong Kongissa oluen. Tarjoilija kysyi haluanko lasin. Vastasin, että en tarvise. Reissun suurin virhe. Olut osoittautui siniseksi aivan loppumetreillä.

Hong Kongissa törmää todella omituisiin aasialaisiin omituisuuksiin. Kaupunki, joka on aasialaiseksi hyvin eurooppalainen, kiitos brittihallituksen vahvan ja pitkän vaikutuksen, piilottelee silti syövereissään mitä omituisimpia aasialaisia ykstyiskohtia. Esimerkiksi japanilaista sinistä olutta ja valoshown, jossa pilvenpiirtäjien valot tanssivat musiikin tahdissa.

Englanninkieliset kyltit ja käveltävä keskusta

Eurooppalaisemmat jutut tasapainottavat aasialaisuutta. Hong Kongin toinen virallinen kieli on englanti, mikä tarkoittaa, että muun muassa metrossa kyltit ja kuulutukset ovat sekä kiinaksi että englanniksi – tämä helpottaa turistin elämää hurjan paljon. Hong Kongista löytyy myös koti-ikävän iskiessä ruokakaupoista eurooppaisia tuotteita (löydettiin jopa Hartwallin lonkeroa…) ja eurooppalaisia ravintoloita riittää myös.

Paras ominaisuus, joka erottaa kaupungin esimerkiksi Saigonista on kuitenkin se, että siellä on helppoa liikkua kävellen. Hong Kongin keskustassa jalkakäytävät ovat leveitä, eikä niillä ole parkissa sadoittain skoottereita ja mopoja, niillä ei törmää yleensä kanoihin ja niissä on aika vähän reikiä.

Välimatkat ovat Hong Kongissa erityisesti saaren puolen keskustassa verrattain lyhyitä. Aasiassa isot kaupungit ovat todellakin isoja, keskusta jatkuu kaikkiin suuntiin kymmeniä kilometrejä ja kävellen liikkuminen on hikistä ja hankalaa – välillä saa pelätä jäävänsä auton alle ja jatkuvasti väistellä kuoppia, reikiä ja kaivonkansia, jotka saattavat olla irralaan.

Kuten olemme jo todenneet, kaupunki on jyrkällä saarella, joka on rajoittanut rakentamista – turistin onneksi. Matka rannasta kaupungin laidalle, jossa vuoren rinne muuttuu liian jyrkäksi rakennuksille on kapeimmillaan vain kilometri! Ydinkeskusta on helppo ottaa haltuun kävellen.

Näistä syistä Hong Kong oli meidän reissun paras kaupunki – ja ehkä jopa maailman paras!