Must Travel

Kun ryhtyy selaamaan internetin vinkkilistoja Budapestiin, kohtaa vääjäämättä dilemman. Budapestissa riittäisi nähtävää pitkällekin lomalle, vaikka viikoksi tai jopa kahdeksi. Toisaalta edukkaat ja nopeat lennot Helsingistä puhuvat sen puolesta, että tämä olisi myös ekonominen ja fiksu viikonloppukohde – kumpi on siis oikea valinta?

Pari viikkoa sitten tuli testattua vaihtoehto numero kaksi, kun perhekokoonpano, jossa oli mukana vanhempia ja yksi isovanhempi saapuivat vierailulle. Syyslomaviikon aikatauluun sopi kompakti kolmen ja puolen päivä matka.

Paikallisopas eli meikäläinen ryhtyi heti tekemään suunnitelmaa. Miten esitellä tuhat vuotta historiaa, arkkitehtuuri, ruokakulttuuri ja pienpanibuumin tuotokset ja ikiaikaisen musiikkikaupungin klassiset helmet vain kolmessa päivässä? Suoraan sanottuna tämähän on aivan mahdoton tehtävä, käytännössä toteuttamiskelvoton. Tiivistin kuitenkin kolmeen päivään mielestäni aika kattavan määrän parhaita paloja ja tärkeimpiä nähtävyyksiä, suunnilleen seuraavanlaisesti:

Mikä Budapest?

Budapesthan on siis Unkarin pääkaupunki, joka on alun perin ollut kaksi eri kaupunkia: Buda ja Pest. Massiivinen Tonava ei ole kannustanut päivittäisiin ylityksiin, mistä syystä kaupungit pysyivät erillään varsin pitkään. Ensimmäisen Tonavan ylittävän sillan (Ketjusilta, kansainvälisesti Chain Bridge) rakennus alkoi niinkin myöhään kuin vuonna 1839 ja kesti kymmenisen vuotta. Tätä ennen joki ylitettiin veneillä ja losseilla tai talvella jäätä pitkin. Säätilat ja esimerkiski jäiden lähtö keväällä kuitenkin eristivät kaupungit välillä toisistaan, eikä joen yli päässyt ajoittain lainkaan.

Tonava on siis ihan vakavasti otettava joki: Euroopan toiseksi pisimmällä joella on pituutta yhteensä 2850 kilometriä ja virtaus on Budapestin kohdalla silminnähden kova – ei tekisi mieli hypätä uimaan! Leveyttä joella on tässä kaupungin keskustan kohdalla 250 metriä – ja leveys vain kasvaa alajuoksua kohti: Belgradissa Tonava on jo kilometrin levyinen!

Siltojen rakentamisen myötä liikkuminen Budan ja Pestin välillä on helpottunut ja liikennemäärät silloilla ovatkin nykyään valtavat. Budapest ei ole nimittäin mikään pikkukaupunki: täällä asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä ja kaupungin koon kyllä huomaa turistikin. Välimatkat ovat pitkiä, tiet suuria ja meluisia ja autojen ja raitiovaunujen nopeudet päätä huimaavia. Toisaalta, kun tietää mistä etsiä, Budapestista löytyy myös pieniä kujia, hiljaisia aukioita ja kahviloita, joissa ei ole ehkä koskaan käynyt yhtäkään turistia ja englannin puhuminen järkyttää henkilökuntaa.

Buda: parhaat palat yhdessä päivässä

Perheseurueen ensimmäinen matkapäivä käytettiin Budan tutkimiseen. Buda sijaitsee Tonavan länsipuolella ja on tunnuspiirteiltään se vanhempi ja kukkulaisempi. Buda on aikoinaan asutettu ennen Pestiä ja muodostunut myös kaupunkimaiseksi ensimmäisenä, esimerkiksi Rooman valtakunta on ulottunut tänne ja Budan puolelta jokea löytyykin edelleen muinaisen roomalaisen kaupungin rauniot. Pidemmän historiansa takia Budan puolelta löytyy vanhempia rakennuksia ja esimerkiksi Budan linna, josta Budapestia ja koko Unkaria on aikoinaan hallittu.

Budan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat linnakukkula ja Gellertin kukkula. Näiden lisäksi lisää kukkuloita löytyy jos suuntaa joelta vielä pidemmälle länteen, mutta sinne asti ei yleensä kannata tavanomaisella viikonloppureissulla yrittää – liikaa aikaa kuluisi kulkuvälineissä! Linnakukkulaan kannattaa kuitenkin ehdottomasti tutustua, sieltä löytyy ensinnäkin se linna sekä sen lisäksi museoita, taidegallerioita, kruunajaiskirkko sekä upea kalastajalinnake, joka tarjoaa upeat näkymät Tonavalle.

Gellertin kukkula on linnakukkulaa korkeampi ja sen huipulta on Budapestin parhaat maisemat. Kipuaminen voi olla raskasta, mutta kukkulan rinteet ovat metsäisiä ja puistomaisia – täynnänsä loistavia piknikpaikkoja! Pakkaa siis eväät – esimerkiksi vähän pikkupurtavaa kaupungin lukuisista leipomoista sekä euroopan halvinta olutta tai viiniä – ja istahda nurmelle kerran tai vaikka parikin kertaa matkalla huipulle.

Välihuomautus

Nimensä Gellertin kukkula on saanut Pyhältä Gellertiltä, joka toimi Unkarin ensimmäisen kuninkaan Istvanin (myöhemmin hänkin pääsi pyhimysten arvostettuun joukkoon) pojan opettajana. Istvan oli se merkittävä mies, joka toi kristinuskon Unkariin ja halusi toki pojalleenkin asiaan kuuluvan koulutuksen. Kaikki alkoi juurikin näin loistavasti: poika opiskeli, isä hallitsi, Gellert opetti… Kunnes ensin kuoli kuninkaan poika ja sitten kuningas.

Maan valtasi jonkin asteinen kaaos, kun kuninkaan perillisestä liikkui eriäviä mielipiteitä ja teorioita, selkein perillinen kun oli itsekin kuollut, eivätkä unkarilaiset olleet vielä ihan vakuuttuneita eivät sitten uudenuutukaisesta monarkiasta, saatika edesmenneen kuninkaan oudosta uudesta uskonnosta. Kaikenlaisia tapahtumia seurasi, muun muassa se, että sekasorron keskellä joku kapinnallismielinen joukkio laittoi pahaa-aavistamattoman kirkonmies Gellertin tynnyriin ja vieritti hänet kallioista kukkulanrinnettä Tonavaan, kohtalokkain seurauksin.

Tapahtumasarjan voittajaksi selviytyi kukkula, jolla on nyt nimi. Gellertin patsas löytyy kukkulan rinteestä Tonavan rannalta.

Ottomaaneista kommunismiin

Budapestin ja Unkarin historia on monivaiheinen ja sukulaiskansana me suomalaisetkin voimme samaistua siihen jossain määrin. Unkarin valtio nimittäin syntyi noin vuoden 1000 paikkeilla, mutta sekä jo ennen sitä että moneen kertaan myöhemminkin alue on ollut milloin kenenkin suurvallan temmellyskenttänä.

Ensimmäiset valloittajat taisivat olla roomalaiset, jos nyt oikein muistan – korjatkaa jos olen väärässä. Sen jälkeen saapuivat ottomaanit, sotaisat, mutta erilaisuutta suvaitsevat ja uusia ruokia ja mausteita mukanaan tuoneet valloittajat. Myöhemmin Unkari oli osa Habsburgien valtakuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Unkari menetti alueita, koska oli ollut sodassa väärällä puolella. Sitten natsit miehittivät senkin vähän, mikä jäi jäljelle. Onneksi aika pian kommunistit vapauttivat unkarilaisparat saksalaisten armoilta. Unkarin historiaa voisi kuvata siis sarjana kutsumattomia vieraita, jotka eivät tajunneet lähteä.

Kahdesti unkarilaiset ovat kapinoineet valloittajiaan vastaan. Ensimmäisen kerran unkarilaiset halusivat lisää autonomiaa Habsburgien ikeessä 1800-luvun puolivälissä. Toisen kerran he taas kyllästyivät läpeensä sata vuotta myöhemmin, kun kommunismi ei enää naurattanut.

Kummallakin kerralla kansannousu alkoi vähän yllättäen myös unkarilaisille itselleen: kukaan ei oikein osaa sanoa kummankaan kapinan tarkkaa alkupaikkaa tai alulle panijaa, vaan kapinnalliset liikkeet muodostuivat samoihin aikoihin eri puolilla maata ja viimein tilanne eskaloitui väkijoukoiksi Budapestin kaduilla ja aseiden heilutteluksi. Molemmista kahakoista seurasi kuitenkin jotain hyvää: ensimmäisellä kerralla solmittiin kuuluisa kompromissi, jossa unkarilaiset saivat osan vaatimastaan Habsburgeilta. Toinen kansannousu taas johti niin kutsutun gulassikommunismin alkuun, kun Moskova antoi unkarilaisten elää hiukan vapaammin säilyttääkseen rauhan maassa. Tämä ilmeni esimerkiksi niin, että ihmisillä oli resursseja syödä vähän enemmän gulassia.

Pest: tiivistetty otos

Pest tarkoittaa kaikkea Budapestia, joka sijaitsee Tonavan itäpuolella. Pestiä kuvaillaan yleensä nuorekkaampana ja eloisampana osana kaupunkia. Pestistä löytyy enemmän baareja ja ravintoloita, illanviettopaikkoja sekä kansainvälisiä vaateliikkeitä ja ostoskeskuksia.

Tärkeimmät nähtävyydet Pestin puolella ovat Pyhän Istvanin katedraali, parlamenttitalo, ooppera sekä Andrassy-katu. Pyhän Istvanin katedraali ei ole aivan yhtä hulppea kirkko, kuin jollaisia löytyy esimerkiksi Italiasta, Ranskasta tai Espanjasta, mutta sillä on mielenkiintoinen tarina: 1800-luvun alkupuolella entisen vedonlyönti- ja eläintappelutalon tilalle rakennettiin pieni kappeli, joka loistavan sijaintinsa vuoksi keräsi paljon kävijöitä. Vuonna 1838 Budapestin valtasi historian pahin tulva. Kappelin sijaitessa pienellä kukkulalla (nykyään kukkulaa on mahdoton huomata, koska katujen tasoa on vuosien saatossa nostettu, esimerkiksi juuri tulvatuhojen välttämiseksi) ja tämä osoittautui pelastukseksi sadoille ihmisille, jotka pakenivat tulvaa kappeliin. Tämän tulkittiin olleen merkki korkeammalta taholta rakentaa onnekkaalle paikalle suuri basilica.

Katedraalin kupoli kohoaa 96:n metrin korkeuteen ja tämän korkeampia rakennuksia ei Budapestissa ole lupa rakentaa. Siksipä 1880-luvulla, kun uutta parlamenttitaloa varten järjestetyn arkkitehtikilpailun voittanutta suunnitelmaa alettiin rakentaa, rakennettiin uuden hienon talon kupolista täsmälleen 96 metriä korkea.

Parlamenttitalo on hulppea rakennus ja Euroopan toiseksi suurin parlamenttitalo – vain Lontoossa on suurempi – ja sinne pääsee myös vierailemaan. Liput opastetulle kierrokselle kannattaa ostaa netistä etukäteen. Hauska yksityiskohta: arkkitehtikilpailun toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet rakennukset rakennettiin myös samalle aukiolle kuin parlementtitalo ja ne voi nähdä tänäkin päivänä parlamenttitaloa vastapäätä.

Budapestin oopperatalo on myös mielenkiintoinen vierailukohde ja samalla tulee katsastaneeksi Champs-Elyseen mallin mukaan suunnitellun pitkän ja suoran Andrassy-puistokadun, jonka varrella ooppera sijaitsee. Ooppera itse on rakennettu lähes täydeksi kopioksi Wienin oopperatalosta. Tähän toki pyydettiin rakennettaessa lupa Habsburgeilta, jotka suostuivat yhdessä ehdolla: Budapestin oopperan täytyy olla pienempi kuin Wienin.

Jos tavanomaiset nähtävyydet eivät ole sinun juttusi, suuntaa suoraan Andrassy-kadun eteläpuolelle seitsemänteen kaupunginosaan. Tämä vanha juutalaiskaupunginosa on Budapestin yöelämän eloisin keskus ja kuhisee joka viikonloppu reppureissaajia ja polttariporukoita. Täältä löytyvät myös kuuluisat Budapestin rauniobaarit.

Ai mikä on rauniobaari? Kommunismin romahdettua ja Unkarin erkaannuttua hajoavasta Neuvostoliitosta suurin osa kaupungin upeista vanhoista rakennuksista oli surkeassa kunnossa, remonttia kaipaavia ja seinät saasteista mustuneita. Kommunismin väistyessä ne jäivät kaikki valtion omistukseen. Hyväkuntoisimmat valtio sai myytyä sijoittajille ja yksityishenkilöille näin paikaten  omaa kassaansa ja saaden taloille omistajia, joilla oli varaa ja halua kunnostaa niitä. Kaikki eivät kuitenkaan menneet kaupaksi ja valtio vuokrasikin niitä pilkkahintaan kenelle tahansa, joka niistä jotain suostui maksamaan.

Eräs taidekollektiivi vuokrasi juutalaiskaupunginosan ytimestä pienen vanhan kattilatehtaan, jossa oli keskellä osittain katettu sisäpiha. Sisäpihaa he aikoivat käyttää ulkoilmaelokuvateatterina, jossa näytettäisiin taide-elokuvia, ja johonkin nurkkaan sijoitettiin toki myös baari – Budapestissa kaikkialla on aina myös baari. Hyvin pian taiteilijat huomasivat, että baari kannatti paljon paremmin kuin elokuvat ja pikkuhiljaa elokuvien näyttäminen jäi vähemmälle. Rakennusta sisustettiin kirpputoreilta ja roskiksista löytyneillä tai lahjoituksena saaduilla sekalaisilla kalusteilla ja koristeltiin saman kategorian sisustuselementeillä, kuten vanhoilla putkitelkkareilla ja muulla jännittävällä. Samalla rakennus baarin ympärillä jatkoi rapistumistaan ja näin syntyi Budapestin ensimmäinen rauniobaari.

Siinäpä vinkkejä Budapestiin – tulkaa käymään!