Must Travel

Tänä talvena olemme matkanneet Välimeren saarille, paeten Budapestin harmaita talvikuukausia ja nyt seuraakin suuri saarivertailu eri kategorioissa.

Ruoka ja juoma

Aloitetaan tärkeimmästä eli tarjoiluista. Kyproksella ruokatarjonta oli maukasta, mutta yllätyksetöntä. Kyproksen ruokakulttuurissa näkyy sekä kreikkalainen että turkkilainen vaikutus eli söimme hirvittävän määrän erilaisia mezejä. Mitä tahansa ravintolassa tilasi, ensin pöytään kiikutettiin vähintään hummusta, tsatsikia ja oliiveja. Testasimme myös monessa paikassa kala-meze-annoksen, johon kuului edellämainittujen lisäksi erilaisia paistettuja pikkukaloja, mahdollisesti simpukoita, mustekalaa ja rapuja ja jokin vähän isompi kokonaisena paistettu kala. Nämä suurkalat olivat useimmiten parhaan makuisia, mutta ei pienissäkään mitään vikaa ollut.

Juomapuolesta: paikalliset oluet olivat hyvin tavanomaisia, ei mitään ihmeellistä. Rakia oli saatavilla, mutta useimmiten pidättäydyimme siitä. Paikallinen viini kelvollista, ei huikeaa.

Maltalla ruokakulttuuri oli monipuolisempi: historiansa aikana Malta on ollut arabien, brittien, italialaisten ja espanjalaisten vallan alla ja nämä kaikki näyttävät jättäneen jälkensä ruokatarjoiluihin. Saatavilla oli oikein hyviä italialaisia ruokia, siis pizzaa ja pastaa ja usein ravintoloista löytyi myös oikein kelvollisia italialaisia viinejä. Paikallisina erikoisuuksina tuntui usein olevan mustekala maukkaassa kastikkeessa sekä jänis eri muodoissa. (Maltalla on paljon jänöjä ja niitä on perinteikästä metsästää.) Nämä ruokalajit olivat aivan erityisen maukkaita.

Maltalta löysimme myös erään paikallisen pienpanimon oluita, jotka olivat oikein hyviä. Paikalliset viinit menettelivät, mutta plussaa siitä, että italialaisia vaihtoehtoja oli niin paljon tarjolla.

Ruokakategoriasta piste Maltalle, joka peittosi kilpakumppaninsa täpärästi.

Maisemat ja maaseutu

Maltalla maaseutua on jokseenkin vähän: saari on tiheään asuttu ja pienten asutuskeskusten välillä ei aina ole kilometrinkään matkaa. Saaren eteläisessä osassa maaseutua on vähän runsaammin ja etenkin rannan seutu tarjoaa hienoja rantakalliomaisemia. Muuten maisemat eivät ole päätä huimaavia.

Kypros toisaalta tarjoaa pienimuotoista vuoristoa autolla liikkuvalle. Kyproksen korkein vuori kohoaa parin kilometrin korkeuteen ja sen huipulla oli ainakin tammikuussa hyvinkin reilusti lunta, vaikka päiväsaikaan lämpötila oli useamman asteen plussan puolella. Vuoristoinen maasto tarjoaa ajoittain hienoja näkymiä. Rannat taas on aika pitkälti rakennettuja, eikä täältä löydy jylhiä rantakallioita.

Maisemakategoriasta voittajaksi selviytyy täpärästi Kypros vuoristoteidensä ansiosta.

Kaupunkikohteet ja mahdollisuudet tutustua historiaan

Kaupunkikohteissa Kypros tarjoaa rantakohteita ja sisämaassa sijaitsevan pääkaupunki Nikosian, joka herättää kiinnostusta olemalla maailman ainoa kahden valtion alueella sijaitseva pääkaupunki. Turkin ja Kyproksen raja kulkee kaupungin läpi. Nikosiassa historiaan on mahdollista tutustua jossain määrin, mutta rantakaupungit eivät tarjonneet paljoakaan historiallisia nähtävyyksiä tai merkittäviä museoita.

Maltalla taas kaupungeissa on enemmän historian havinaa. Vierailimme esimerkiksi Mdinan kaupungissa, jossa on upeasti säilynyt linnoitusmainen vanha kaupunki ja mielenkiintoiset katakombit. Gozon saaren suurin kaupunki Victoria taas tarjosi myös linnoituksen ja siihen liittyvän museon, jossa pääsi tutustumaan saaren historiaan perusteellisesti myös videoesityksen muodossa. Pääkaupunki Valletta oli ehdoton suosikkini tunnelmallisine pikkukujineen. Valloittavinta kaupungissa oli se, että se sijaitsee kapealla niemellä, josta voi vartissa hurauttaa lautalla molemmin puolin omilla niemillään sijaitseviin naapurikaupunkeihin. Valletassa olisi myös ollut historiallisia nähtävyyksiä, mutta niihin emme tällä kertaa ehtineet tutustua.

Malta vie voiton kaupunkikohteiden osalta heittämällä – paljon mielenkiintoisempia kaupunkeja.

Ajoreitit ja teiden kunto

Käsitellään tämä kategoria kuvakollaasein:

Maltan tiet (yllä) olivat joko suuria ja ruuhkaisia tai pieniä ja möykkyisiä. Valitsimme yleensä pienet ja möykkyiset. Ei suunnattoman hienoja ajoreittejä.

Kyprokselta löytyi hienoja, tasaisia, vastikään päällystettyjä vuoristoteitä, joita oli oikein mukavaa ajaa. Mutta toisaalta myös teitä, joiden varsilla oli kylttejä vakuuttelemassa, että ne ovat ”good for all cars” ja sitten niiden poikki yhtäkkiä virtasi pieni joki. Onneksi Nissan Notemme maasto-ominaisuudet olivat erinomaiset.

Tiekategoria oli kovin tiukka, koska molempien kohteiden tiet olivat hyvin kyseenalaisia. Kuitenkin hienojen vuoristoreittien takia voitto menee Kyprokselle.

Siinäpä koko vertailu ja itse kukin tehkööt siitä haluamiaan johtopäätöksiä. Seuraavat reissut ovat tällä hetkellä ”on hold”, koska Unkarista ei kannata nyt juuri poistua – jos poistuu, voi olla, ettei pääse enää takaisin. #COVID19