Saavuin Berliiniin aikaisin keskiviikkoaamuna. Lento oli aavistuksen myöhässä, mutta pääsin helposti uudella Brandenburgin kentällä S-bahniin ja avasin työkoneen. Sää oli harmaa, mutta pellot, joiden ohi juna viiletti, olivat lumettomia, mikä tuntui keväältä lumisen Helsingin jälkeen.
Koronarajoitukset ovat hellittämässä, mutta silti Berliini on hiljainen. Olen tullut tänne neljäksi päiväksi minilomalle. Teen samalla vähän etätöitä, mutta pidän päivät lyhyinä ehtiäkseni myös katsella ympärilleni.

Missä yöpyä Berliinissä?
Berliini on kallis kaupunki. Lentoja saa Helsingistä halvalla, mutta majoitusta ei. Lisäksi Berliini on valtava. Etäisyydet ovat pitkiä ja majapaikka saattaakin löytyä melko kaukaa keskustasta. Mutta keskusta ei välttämättä ole myöskään se, missä matkailija haluaa Berliinissä majoittua. Berliinissä on nimittäin monta hyvin erilaista aluetta, joista valita.
Jos Berliinissä haluaa ottaa haltuun päänähtävyydet, kuten Brandenburgin portin, Alexander Platzin ja museosaaren museot, majapaikka kannattaa valita Mittestä. Tältä alueelta löytyy kohtuuhintaisia hostelleja ja Airbnb-asuntoja ja metro vie muutamassa minuutissa kaikille pääpaikoille. Huonona puolena alueessa on sen suuri turistitiheys. Jos taas toivoo rauhallista ympäristöä, Friedrichshain tai Schöneberg ovat sopivia kohteita.
Itse olin alunperin suunnitellut yöpyväni monikulttuurisessa eloisassa Kreuzbergissä, kunnes Airbnb-host perui varaukseni viikkoa ennen reissua. Varasin yksityisen huoneen Grand Hostellista, Kreuzbergin toisesta päästä – ja varaukseni siirrettiin hostellin toiseen toimipisteeseen Neuköllniin. Koronan tuoman turistikadon vuoksi se toimipiste, johon olin ensin tehnyt varauksen, oli kiinni.
Kreuzberg on Berliinin hipsterikaupunginosa. Sieltä löytyvät trendikkäimmät pubit, kahvilat ja ravintolat – ja yöelämää kaipaavalle suosituimmat yökerhot. Itse etsin lähinnä hyviä ruokapaikkoja ja pienpanimo-olutta, mutta olin valmis sopeutumaan myös siihen, että lähistöllä on lisäksi yökerhoja.
Neukölln puolestaan on vasta viimeaikoina noussut turistienkin tietoisuuteen, mutta näytti vielä melko paikalliselta alueelta. Koronan vaikutuksesta toki kaikkialla oli tavallista vähemmän turisteja. Siinä missä Kreuzberg on aiemmin tunnettu suuresta turkkilaisväestöstään ja tunnettu nimellä pikku-Istanbul, vastasi tänä päivänä Neukölln enemmän tätä kuvausta. Kreuzberg oli jo täyttynyt jos jonkinlaista etnisyyttä edustavista putiikeista, ravintoloista ja liikkeistä, mutta Neuköllnissä kadun varret pursuilivat kebab-ravintoloita ja turkkilaisia ruokakauppoja.
Lopulta Berliinissä yöpaikka vaikuttaa lähinnä siihen, mistä saat napattua näppärimmin iltapalaa hotellihuoneeseen palatessasi päivän turistiaktiviteeteista tai aamiaista niille lähtiessäsi. U- ja S-bahnit nimittäin kuljettavat matkailijan näppärästi minuuteissa toiselle puolelle kaupunkia.
Berliinin katutaide
Pitkä viikonloppu Berliinissä on melko lyhyt aika, sillä kaupunki on todella suuri ja siellä koettavat ja nähtävät asiat ripoteltu kauas toisistaan. Yksi hyvä tapa hyödyntää aikaasi tehokkaasti on osallistua katutaidekierrokselle. Berliini on kuuluisa siitä, että siellä vaikuttaa monta aktiivista katutaidekollektiivia, uusia taideteoksia ilmestyy katukuvaan jatkuvasti.
Erityisesti Kreuzbergin alue on katutaiteilijoiden suosiossa ja paras tapa tutustua taiteeseen on opastettu kävelykierros. Itse kävin tälläkin kerralla katutaidekierroksella, joka kiersi Kreuzbergin tärkeimmät muraalit ja esitteli myös East Side Galleryn teoksia.




Katutaidekierros tarjoaa yleensä hyvän yleiskuvan kaupungin historiaan ja ajankohtaisiin puheenaiheisiin. Katutaiteilijat haluavat usein kertoa teoksillaan jotain ja ottaa kantaa. Katutaidekierroksilla käsitelläänkin itse taiteen lisäksi myös teosten taustoja, inspiraatiota ja merkityksiä. Siksi katutaidekierros on hyvä idea esimerkiksi viikonloppureissun kärkeen: pääset heti alkuun sisälle kaupungin taustaan ja siihen, mistä kaupungissa puhutaan.
Katutaiteesta kiinnostuneelle Berliini tarjoaa myös aihetta käsittelevän museon. Urban Nation on modernin urbaanin taiteen museo, joka tarjoilee näkymiä esimerkiksi katutaiteen historiaan. Nyt esillä oli Martha Cooperin valokuvia New Yorkin katutaiteesta ja -taiteilijoista 70- ja 80-luvuilta. Museo on melko pieni, sen tutkimiseen riittää puolisen tuntia. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta museosta löytyy lahjoituslaatikko, johon voi tiputtaa muutaman rahan halutessaan.

David Bowien ja Iggy Popin Berliini
Berliini kylmän sodan aikaan on aina mielenkiintoinen aihe. Muurin jakama kaupunki, joka jännittyneen poliittisen tilanteen keskellä muodostui myös musiikin tekijöiden inspiraation lähteeksi ja kokoontumispaikaksi.
Kävin katutaidekierroksen lisäksi myös toisella kävelykierroksella, jonka aiheena oli David Bowie ja Iggy Pop ja heidän Berliinin vuotensa 70-luvulla. Tällä kierroksella olin ainoa osallistuja, sillä tuulinen sää oli karkottanut pari muuta ilmoittautunutta. Opas oli itsekin muusikko ja selvästi kiinnostunut aiheestaan.
Kierros piti sisällään paikat, joissa muusikot kylmän sodan aikana asuivat, kävivät oluella ja aamiaisella sekä levytysstudio aivan Potsdamer Platzin kupeessa. Ihmeellinen juttu muuten, että samalla alueella lähes kaikki on pommitettu maan tasalle ja tilalla on nyt jos jonkinlaista modernia pytinkiä, mutta tämä yksi talo, jossa muutama 1900-luvun merkittävimmistä muusikoista äänitti levyjään jaetussa Berliinissä, korttelin päässä muurista, on säilynyt ja nyt kävelykierrosten pysähdyspaikkana.
Mielenkiintoisin kierroksella kuulemani tarina koski David Bowien kappaletta Heroes. Bowie kirjoitti kappaleen asuessaan Berliinissä pienen pienessä asunnossa Schönebergissä. Schöneberg on tänä päivänä rauhallinen, lapsiperheiden suosima asuinalue, mutta 70-luvulla se oli muusikoiden ja muun omituisen porukan omituinen kaupunginosa. Sieltä löytyivät parhaat yökerhot, hämyisimmät pubit ja Berliinin ensimmäinen homobaari. Alueelta löytyi juhlijoita ja vallattuja taloja, eivätkä levottomuudet ja yhteenotot virkavallan kanssa olleet harvinaisia. Täällä David Bowie kirjoitti yhden kuuluisimmista kappaleistaan, joka kertoo rakastavaisista muurin eri puolilla: Heroes.
Vuosien saatossa kappaleesta tuli hitti ja Bowien suosio kasvoi entisestään. Vuonna 1989 hän palasi Berliiniin ja soitti parlamenttitalon edustan puistossa kaksi loppuunmyytyä konserttia. Lavan takana oli Berliinin parlamentti ja parlamentin takana muuri ja Itä-Berliini. Toisena konserttipäivänä muurin taakse oli kerääntynyt valtava joukko itä-berliiniläisiä kuuntelemaan konserttia muurin toisella puolella. Bowien soitettua kappaleensa Heroes, kappaleen, jonka oli reilun vuosikymmenen aiemmin kirjoittanut vaatimattomassa asunnossaan vain muutaman kilometrin päässä, yleisö hiljeni ja muurin takaa kantautui vaativa messu: ”No more wall!”.
Tarina kertoo, että tämä ilta oli merkittävä sysäys kohti Berliinin muurin murtumista. Yleinen ilmapiiri Itä-Berliinissä oli kääntynyt jo vallanpitäjiä vastaan. Kun väkijoukko kerääntyi kuuntelemaan David Bowien konserttia, Itä-Berliinin poliisi ryhtyi hajottamaan yleisöä. Poliisi käytti tässä toimessaan huomattavaa ja liioiteltua väkivaltaa siihen nähden, että kyse oli rauhallisesta joukosta, joka kuunteli musiikkia. Tapaus vahvisti entisestään jo aiemmin kiristynyttä ilmapiiriä itä-berliiniläisten ja vallanpitäjien välillä, eikä kulunut kuin muutama kuukausi, kun väkijoukon toive ”No more wall” kävi toteen.
Berliinin junat
Berliinin junat!! Berliinin julkisen liikenteen runko koostuu U-bahnista ja S-bahnista. U-junat kulkevat pääosin maan alla, S-junat taas pääosin maan päällä. Ja niillä pääsee kaikkialle.
Berliini on valtava kaupunki, kuten on jo todettu. Junat kuitenkin kuljettavat turistin lähes mihin vain. Junilla pääsee lähelle päänähtävyyksiä ja ei-niin-suosittuja nähtävyyksiä, niillä voi liikkua kaupunginosasta toiseen minuuteissa. Berliinin junat on mahtavia ja haluan kertoa niistä pari juttua.
Juttu yksi: Berliinissä on U-bahn-museo. Se tosin on auki vain joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Se on käsittämätöntä, enkä voi uskoa, etten tarkistanut junamuseon aukioloja ennen kuin bookkasin tämän reissun. Seuraavalla kerralla varaan lennot ainoastaan sen mukaan, että pääsen varmasti junamuseoon.
Juttu kaksi: Iggy Pop kirjoitti biisinsä Passenger S-bahnissa. Tässä vielä yksi hyvä vinkki Berliiniin: kun kuljet paikasta toiseen S-junalla, fiilistele Passengeria.
I am a passenger
And I ride, and I ride
I ride through the city’s backsides
I see the stars come out of the sky
Yeah, they’re bright in a hollow sky
You know it looks so good tonight
Tässä vielä kuvia Berliinin juna-asemilta:



Jätä kommentti