SAS:n lento myöhästyi tunnilla ja laukkujen ja itsemme saaminen seuraavaaan koneeseen osoittautui mahdottomaksi. Niinpä hyppäsimme lentokenttäjunaan ja suuntasimme illaksi ja yöksi Hong Kongiin.
Vältyimme lennolta myöhästymisen suhteen pahimmilta harmituksilta, koska edellisen lennnon myöhästyminen johtui teknisestä viasta ja OP Pohjolan Viljo-botti kertoi chattiasiakaspalvelussa, että tässä tapauksessa matkavakuutus korvaa uuden lennon ja kohtuulliset yöpymis- ja ruokailukustannukset. Yövyimme kohtuullisesti Holiday Inn Golden Mailin king-huoneessa. King-kokoinen sänky on muuten suurin piirtein neliön muotoinen, siinä olisi voinut nukkua miten päin vain!
Saavuimme Hong Kongiin paikallista aikaa neljän maissa iltapäivällä eli Suomen aikaa aamutuimaan, joten ehdimme seikkailla ensin ympäri Kowloonia rinkat selässä ja sitten vielä hotelliin kirjauduttuamme ilman rinkkoja. Harhailtuamme Nathan Roadin, Kowloonin eli Hong Kongin mantereen puoleisen keskustan pääkadun illallisajan kaaoksessa jonkin aikaa, löysimme hiukan turistisen oloisen setsuanilaisen ravintolan, Sechuan Mask.
Kohtuullisen ruokailun jälkeen kävelimme vielä rantaan ihailemaan öistä Hong Kongin siluettia, joka oli yhtä vaikuttava kuin aina, ja päätimme hetken mielijohteesta ajaa vielä legendaarisella Star Ferrylla saaren puolelle ja takaisin. Vaikka olimme vielä hiukan Suomen ajassa ja puolen yön aikaan oli alkuillan fiilis, uneen pääsi jättivuoteessa nopeasti, huonosti nukutun lentokoneyön painaessa.
Seuraavana päivänä ehdimme pitkään nukutun aamun jälkeen tehdä vielä kävelyretkeen Kowloonin puistossa ennen kuin suuntasimme lentokentälle. Odotimme jännityksellä, millainen kokemus HK Express, hongkongilainen halpalentoyhtiö tulisi olemaan. Checkin-tiskillä ehdimme jo säikähtää kun virkailija pahoitteli lennon olevan aivan täynnä – luulimme että lento on ylibuukattu ja joudumme jälleen odottamaan – mutta kävikin ilmi, että jouduimme vain istumaan erikseen.
Lentoyhtiön palvelu osoittautui erinomaiseksi, henkilökuntaa oli runsaasti ja kaikki hyvin palvelualttiita, alkukuulutuksessa henkilökunnan kaikki jäsenet esiteltiin etunimillä (englanninkielisessä kuulutuksessa tietenkin heidän länsimaalaisella nimillään), ja lentäjällä oli helposti tunnistettava australialainen aksentti. Lento sujui mukavasti, ahtaustaso samaa luokkaa kuin Norwegianilla ja saavuimme Siem Reapiin etuajassa.
Pahoittelut jos tässä oli kirjoitusvirheitä tai autocorrect on päässyt iskemään, kirjoittelen tätä Pädillä ;D Matkapäiväkirjamerkintä Siem Reapista ilmestyy seuraavaksi. Stay tuned!!
Must Travel 
Jätä kommentti ronja Peruuta vastaus